Hiukka kuulumisia, jos ei muuta :)

Opettajaan on nyt vihdoin ja viimein saatu yhteys 3 viestin ja toimiston oven takana rynkyttämisen jälkeen, toki lisänä vielä muiden matkaan lähtijöiden ahdistelut. Sovittiin tulevalle maanantaille tapaaminen opettajien ja lähtijöiden kesken. Tarkoituksena on varmistaa että kaikki tarpeelliset asiat on kunnossa ja reissuun lähteminen onnistuu ilman ongelmia. :)

Huomenna aloitetaankin sitten malaria lääkkeiden syönti. Mulla tosiaan on Lariam-merkkistä, jonka sivuvaikutuksina voi olla muun muassa seuraavanlaisia:

- Yleisimmät malarian estolääkityksen yhteydessä raportoidut haittavaikutukset ovat pahoinvointi, oksentelu ja huimaus. Nämä haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja häviävät yleensä lääkityksen jatkuessa. Neuropsyykkiset haittavaikutukset, kuten päänsärky, uneliaisuus, unihäiriöt (unettomuus, epänormaalit unet) ovat tyypillisiä Lariamille.
- Jos Lariam aiheuttaa ahdistuneisuutta, muutoksia mielentilassasi (masennusta), levottomuutta, kouristuksia tai sekavuutta, lopeta lääkkeen käyttö ja ota heti yhteyttä lääkäriin.
- Plus lisänä monta muuta kuten hengitykseen, ruoansulatuselimistöön, verisuonistoon ja sydämeen liittyviä haittavaikutuksia.

Että jos ensi viikon aikana käyttäydyn jotenkin epämääräisesti tai oudosti niin voipi vallan mainiosti johtua kyseisestä lääkkeestä. Ilmoittakaa toki heti jos en ite tajua ;)

Matkaan on siis huomenna enää tasan viikko ja rupiaa jo maa poltteleen jalkojen alla! Ei millään malttaisi enää odottaa reissuun lähtöä. Onhan sitä odotettu jo kauan aikaa, eikö se voisi jo loppua tuo odottaminen?

Kevään viimeinen tentti tuli suoritettua tänään, synnyttävän hoitotyön tentti ja mielestäni se meni peräti hyvin. Saa toki nähdä mitä mieltä opettaja on minun vastauksistani :) Paljon oli kysymyksiä ja semmoista nippelitietoa, vaan niinhän tämä meidän tuleva ammatti onkin. Täynnä osa-alueita ja pieniinkin asioihin ja muutoksiin täytyy osata reagoida ajoissa. 

Tulevana syksynä ei paljon enää kontaktiopetusta olekaan, vaan pääosin loppuaika opinnoissa meneekin harjoittelun parissa. Toivottavasti tuolla Keniassa saadaan reenata synnytyksiä ja paljon! Uskon että päästään kokemaan kyllä paljon sellaisiakin asioita mitä muut täällä Suomen puolella eivät pääse kokemaan välttämättä koskaan. Ikäväähän se on jos vauva kuolee synnytyksessä, tai äiti. Tai perätilassa jää jumiin, tai hartioista jää jumiin. Syntyy vammaisia lapsia, kohtuun kuolleita jne jne. Vaihtoehtoja on monia ja en osaa edes sanoin kuvailla miltä nuo tilanteet voivat tuntua. Toivotaan kuitenkin että pääsääntöisesti harjoittelut menevät sujuvasti ja iloisissa mielin. 

Life goes on, so forget the past and move on!

Pari viikkoa vielä!

Matkalle lähtöön on enää parisen viikkoa. Itseasiassa pari viikkoa eteenpäin ja tällä hetkellä oltais Helsinki-Vantaan lentokentällä odottamassa Nairobiin lähtöä. Oh my. :)

Opettajamme on tällä hetkellä tiellä tietämättömissä, joten varmuutta reissusta ja yhteystiedoista vastaanottavalle koululle ei vielä ole. Olisi tarkoitus, että kun Kisumun kentälle saavutaan, tulisi paikallisesta koulusta pari henkilöä meitä hakemaan. Mutta, koska yhteystietoja ei ole, emme ole voineet asiasta vielä sopia. Odotellaan nyt vielä ensi viikko, jos opettajasta jotain kuulisimme.

Mutta iloisempiin asioihin kuitenkin.. Tulevana lauantaina pidämme Inkamaarin kanssa läksiäiset, joten sitä odotellessa on tämäkin viikko hurahtanut suhteellisen mukavasti! Koulussa on ollut todella mielenkiintoisia luentoja ja harjoituksia, joten aika on mennyt kuin siivillä! Kovasti vain mietityttää viimeinen viikko ennen reissua, kun on täysin vapaata että kuinka hitaasti se aika sitten matelee. Odotan reissua jo nyt aivan uskomattoman paljon, joten viimeinen viikko! Apuva. Keksikää mulle tekemistä?! :D

Opettajilta saimme kannustukset reissua varten ja kovasti käskivät harjoitella muun muassa synnytyksiä, jos niihin vain mukaan pääsemme! Onhan se aivan erilaista hoitaa synnytyksiä siellä kuin täälläpäin maailmaa, mutta kovasti kyllä jo odotan sitäkin! Muutenkin Keniassa hoidetaan asiat aikalailla ilman teknisiä apuvälineitä, joten se oman käden harjoituttaminen ja itseensä luottaminen on tärkeässä osassa. :) Sitä odotellessa!


Kunhan jotain opettajasta kuulemme ja saamme sovittua kentältä haut kirjoittelen taas hiukan lisää! Sen jälkeen seuraavat postaukset onkin sitten ihan paikanpäältä :) KUVIEN kera!

Kwa heri! (Näkemiin)

Kuukausien hiljaiselo loppuu tähän!

Matkan lähtöön on enää vain reilu 20 päivää ja arvatkaa mitkä fiilikset on tällä hetkellä?! Aivan mahtavat! Toistaiseksi on siis kaikki sujunut suhteellisen hyvin, eikä vielä ainakaan ole informaatiota tullut että reissumme peruuntuisi.

Syksyn lopussa kävimme vielä kertaalleen tapaamassa vaihtoonlähtijöiden kesken ja sovimme tulevien asioiden järjestelystä, lähtöpäivämääristä ja muista käytännön asioista. Nyt on tilanne omalla kohdallani jo suhteellisen hyvä, lentoliput on ostettu, rokotteet otettu, vakuutukset hankittu, kelalle ilmoitusta laitettu (päätöstä ei vielä tosin ole tullut), sekä passi, matkalaukut ja muut asiat kondiksessa.

Tulevia suunnitelmia on tosiaan varmistaa tuo KELA-homma ja ostella vielä pientä tilpehööriä, kuten erinäisiä lääkkeitä, vaatteita, sandaaleja, kenties uudet uikkarit, aurinkorasvaa ja niin edelleen. Otsalamppu, taskulamppu ja adapterit on hankittuna jo. Ai niin, ja tottahan toki se todella käytännöllinen JESARI täytyy vielä ostaa ja nakata matkalaukkuun ettei varmasti jää matkasta. :)

Tällä hetkellä kustannuksia tätä reissua varten on mennyt seuraavanlaisesti:

Rokotukset: vajaa 270 euroa (en ottanut sitä rabiesta, vaikka aluksi meinasin)
Vakuutukset: jatkuva matkavakuutus edullisempi kuin määräaikainen, maksoi vajaa 70euroa
Otsalamppu: 10 euroa
Taskulamppu: 10 euroa
Lentoliput: vajaa 1000 euroa (Oulu-Helsinki, Helsinki-Nairobi, Nairobi-Kisumu ja takasin)
Lääkkeet: särkylääke, kalcium, imodium/floridral, maitohappobakt. jne. vajaa 100euroa kaikenkaikkiaan


Mitäköhän multa puuttuu. Yhteensä on siis mennyt 1460 euroa, ja vielä ois kuitenkin ostettavaa. Viisumi kentältä, taksimatkat, yöpymiset Keniassa, ruoat, tarvikkeet jne.. Rahaa siis palaa mutta onneksi apurahojakin on saatu suhteellisen mukava summa :) Ja tosiaan, saadaan vielä loput apurahoista kun reissusta tullaan ja ollaan kaikki tehtävät ja paperit palautettu. Nyt siis 80% saatuna, ja loput 20% reissusta tultuamme.

Välillä tuntuu että tää kuukausi ei lopu ikinä, mutta toisaalta taas nyt jo hirvittää että tunnit loppuvat kesken vuorokaudesta kun yrittänyt suunnitella milloin mitäkin asiaa yrittää eteenpäin hoitaa. Tämänhetkiset kurssit eivät kyllä ole pakollisia, mutta erittäin tärkeitä tulevan ammattimme kannalta, joten poissakaan ei viitsisi kovin montaa kertaa olla. Kyseessä siis niinkin tärkeä kuin Synnyttävän perheen hoitotyön kurssi, joka kieltämättä koko koulutuksemme kohokohta! Ja se on tiivistettynä alta 3 viikkoon, joten hoppua riittää. Sen lisäksi toki opinnäytetyöasioita pitäisi viedä eteenpäin ja hoitaa näitä reissuhommia myös. :)

Tällaista täällä tällä hetkellä! Lisää tekstiä tulee, kunhan saan taas jotain järkevää tehtyä :)