Hurjan nopeasti on taas aika mennyt täällä ollessa. Viikkoon en kuitenkaan ole mitään kirjoitellut, sillä kirjaimellisesti täällä ei tapahtunut yhtään mitään! Oltiin siis vapaalla 1.3-10.3 välisen ajan vain vaalien takia. Ei päästy harjoitteluihin, eikä ollut koulua. Mitä me sit tehtiin, no uitiin Golffilla ja Savonassa, tehtiin hyvää ruokaa, käytiin syömässä ja ostoksilla. Nautittiin auringosta. Rupes kyllä lomailu jo kyrsimään loppuviikosta, kun tekemisen puute meinasi iskeä. Kuitenkin kunnialla siitäkin lomasta selvittiin ja nyt on maanantaina aloitettu harjoittelut synnytysosastolla.
Maanantain harjoittelupäivä ei kuitenkaan mennyt ihan niinkuin suunniteltiin. Emme saaneet edes synnyttäjien pariin varsinaisesti mennä, vaan meidät nakitettiin istumaan vastaanottoon, jossa siis kirjasimme potilaat sisälle. Koko hommanhan olisi pitänyt sujua kuin rasvattu heti ekalla kerralla, ilman minkäänlaista ohjausta, tai edes tietoa siitä miten täällä kyseinen homma tapahtuu. Opettaja siinä vieressä kyseli tiukkaan sävyyn mitä potilaalta pitäisi kysyä ja millä tavalla. Meidän pitää laskea/määrittää lasketut ajat ja viikot iiihan ite. Ja kaikki pittää kysyä alusta lähtien potilaalta itseltään. Eihän se mua haittaa. Suomessa vaan on totuttu siihen, että koneella on jo kaikki tiedot valmiina, et ei muutako kysyä että pitääkö ne vielä paikkaansa :D Päivä siis meni aika lepposin tunnelmin, vaikka meinasi jo hiukan ärsyttää se että kirjaamista piti opetella vaikka olisi ollut mahdollisuus päästä tositoimiin.
 |
| Leikkaussalin ovi |
Tiistai päivänä taasen aloitimme vastaanotosta, mutta kun ei potilaita paljon ollut niin menimme sitten synnytyssalin puolelle katsomaan, joskos siellä jotain hommia olisi. No eihän sielläkään mitään tapahtunut ensimmäiseen 5 tuntiin, joten meinasi hiukan v-käyrä lähtä nousuun. Onneksi loppujen lopuksi oikein ihana mieslääkäri (kts. kuva alla) kysyi meiltä haluaisimmeko tulla mukaan katsomaan miten sektiot täällä hoidetaan. Voitte varmaan kuvitella kuinka hymy levisi korviin asti ja päät heilu tasaseen tahtiin ylös ja alas :) Mentiin sitten kattomaan paikallista leikkaussalia, sekä sitä miten homma täällä hoituu. Periaatteet toki samat kuin Suomessa, mutta toimintatavat hiukan erit kuitenkin. Ei se ole niin justiinsa vaikka steriilit asut hiukan koskee kontaminoitunutta pöytää, tai omien hanskojen kanssa vielä puhutaan puhelimeen, tai vaikka ne steriilit taitokset sun muut on pesty varmaan käsipyykillä ja kuivatettu ulkona auringon paisteessa. Ei kai se oo niin väliksi? :D
 |
| The nice one! :) |
 |
| Tuosapa ne hommat hoitaa :P |
Sektion jälkeen saatiinkin sitten nähdä ihka ensimmäinen synnytys täällä. Ihana poikavauva sieltä syntyi, vaikka ite ei muuta tehnytkään kuin katseli miten homma toimii. :) Hieman eri tavalla täällä nää hommat toimii, jos vertaa Suomeen, mutta eipä me voida oikein muuta ko opetella talon tavoille. Toki on asioita joista en tingi, mutta kun ei oo paljon välineitä käytössä niin pakko hoitaa homma niillä mitä on.
Tiistaipäivä sujuikin sitten ihan mukavasti loppuajalta, vaikka selkää ja jalkoja rupeskin särkemään liiallisen seisomisen ja pähkäilyn jäläkeen. Nukkumaanhan minä menin jo kuulemma ennen kasia. Oliko kenties hitusen univelkaa jäänyt jostain :D
Keskiviikko, eli tämä päivä on ollut ehkä parhain ikinä. Tai noh ei ihan kokonaan, erään seikan takia, mutta muutoin oikeeen mukava päivä. Päästiin taas sektioon mukkaan ja synnytyksiäkin nähtiin usiampi. Inkalla kävi tuuri ja pääsi ihan ite sitten ottaan vauvaa vastaan ennenku työvuoro meillä loppui. Jospa minun aikani koittais huomenna? :)
 |
| Saliasusteet <3 On niin pornot että!! |
 |
| Tuolla ne kuivattellee myös nuo asut mitkä meillä o salissa päällä. :P Haitanneeko tuo? |
Se seikka mikä nyt siis meitä hirvittää on se miten nämä työntekijät täällä potilaita kohtelee. Okei, ei oo yksityisyyttä, ja jos ei oo rahaa niin sulle ei ees paperia tyyliin anneta. Mut mitä en voi hyväksyä, on se et nää hoitajat saattaa läpsästä ja jopa kirjaimellisesti hakata potilasta jos potilas ei ole yhteistyökykyinen. :O :O :O Meillä siis tänään eräs potilas pisti hiukan vastaan kun ei malttanut paikoillaan pysyä ponnistaessaan, joten hoitaja otti ja läpsäytti ja sano et nyt turpa kiinni ja keskityt. Ok, tämä nyt ei vielä niin paha ollut mutta se seuraava tilanne. Oh my.. Tämä eräs neiti, ikää hurjat 16 vuotta, tuli synnyttämään tuonne osastolle. Hälle suunniteltiin sektiota, koska tällä oli hyvin hyvin kapee lantio ja epäilivät ettei se laps sieltä mahu tuleen. Potilas pääsi siihen sängylle missä nää leikkaukseen menijät oottellee ja rupeskin sitten ponnistuttaan siinä ollessa. Huutoa, karjumista, kiljumista ja muuta ärjymistä tää tyttö päästi kun sattu niin maan prkleesti. Rupes yhteistyökyvyttömäksi, eikä antanut hoitajien tutkia kohdunsuun tilannetta, tai tehdä muutakaan. Lopulta tilanne eteni siihen pisteeseen, että potilaan ympärillä pyöri valehtelematta 10 ihmistä, joista osa piti tyttöä aloillaan, yks tutki kohdunsuuta ja muut pällisteli ja ihmetteli ympärillä. Kun tyttö edelleen pisti vastaan, ottaa nää pari hoitajaa kätöset ja antaa kunnon litsarit tytölle poskeen ja käsiin. Muutaman kerran kunnolla avokämmenellä hakkasivatkin ja käskivät oleen kunnolla. Tokihan tyttö vaikeni ja saatiin homma lopulta suoritettua niin et tyttö synnytti terveen poikavauvan normaalisti alakautta. Mun ymmärrykseen ei riitä se, että potilasta lyödään jos nyt sattuu vastaanlaittamaan. Eiköhän siihen löydy ihan muita keinoja?!?
Huomenna tehdään taas normi 9,5 h työpäivä (koska meidän pitää noita hiton tunteja saaha korvattua), ja perjantaina ollaankin suunniteltu yövuoron tekoa. Ei tunnu missään tuleva yö, ei se oo ku 14h pitunen. ;) Saapa nähä mitä kaikkea sitä huomenna tulee eteen työvuoron aikana!
Alla kuva joka saattaa herkempiä "järkyttää", joten äläkää kattoko jos ette halua. Mulle ihan normaalia, mutta jollekin voi tehä ällöä. :)
 |
| Nappulat <3 Toinen sektiolla syntynyt, ja toinen normi alateitse. Sammaan pöytään vaan, ei se oo nii justiinsa :P |
 |
| Lämpöpöytiä kaikenkaikkiaan 4, mutta oisko 1 ainoa joka toimii |
 |
| Näin täällä. Tuohon eräs äiti just synnytti ja tässä lopputulos. Tuosta vaan pyyhitään hitusen pois ja seuraava tilalle. |
Kauheen tuttua tuo potilaiden kohtelu! taitaa olla kulttuurillinen juttu, että potilaisiin kajotaan fyysisesti jos eivät ole co-operoivia. Mutta hienoja kokemuksia ootte jo nyt saanu ja saatte vielä vaikka kuin :) Tsemppiä vaan jaksamiseen!
VastaaPoistaKiitos Kati! Kyllä täällä yritetään jaksaa loppuun asti. Palkinto odottaa jo sielä lopussa :)
VastaaPoistaNäkemisiin! :)